Oct 7
Oikeita päätöksiä ja virheistä oppimista
Aftonbladetin johto teki vuosituhannen alussa oikean päätöksen ja loi hyvin kannattavan verkkomedian. Mitä se teki toisin kuin moni muu?
Nyt on aika ottaa historiasta ja naapurimaasta oppia. Kahdeksan vuotta sitten verkkomedia rysähti alas edellisen kerran. Suomessa mediayhtiöt, varsinkin sanomalehdet, supistivat verkkomediaa rajulla kädellä. Uutisten maksullisuudesta puhuttiin ja moni lehti muuttikin verkkosaittinsa maksulliseksi.
Kuulostaa hyvin tutulta. Samat teemat, kova kustannussäästö verkkomediasta ja sisältöjen maksullisuus, keskusteluttavat nytkin. Viimeksi näillä lääkkeillä ei saatu suomalaista verkkomediaa voitolliseksi ja hyväksi liiketoiminnaksi. Eivätkä nämä lääkkeet toimi nyt yhtään sen paremmin.
Meillä olisi kuitenkin mahdollisuus ottaa oppia Ruotsista siinä, miten verkkomediasta rakennetaan hyvin kannattava mediabisnes. Sitä varten pitää palata takaisin kahdeksan vuoden taakse ja Aftonbladet Nya Medier -yhtiön päätöksiin. Vuonna 2001 se menetti hetkessä 50 prosenttia mainostuloistaan ja muuttui voitollisesta tappiolliseksi. Mutta rajujen säästöjen sijaan yhtiö teki merkittävän päätöksen. Kootaan yhtiön työntekijät yhteen ja ajatellaan yhdessä ensin.
Yhteisissä konferensseissa ja palavereissa journalistit, myyjät, tekniikan nörtit ja liiketoiminnan kehittäjät pähkivät miten tehdä rahaa tulevaisuudessa. Kun mediayhtiön kaikkien eri toimintojen osaajat tuotiin yhteen, syntyi luova purske, jonka tuloksena Aftonbladet Nya Medier uudisti strategiansa, säästi kaikessa muussa paitsi henkilöresursseista ja päätti olla markkinajohtaja kaikissa niissä verkkomedian hankkeissa, joihin se alkaa.
Yhtiö näki työntekijöidensä silmin, että verkkomediamainonta toipuu ja mainostajat seuraavat lukijoita nettiin. Missä ovat lukijat, siellä voi tehdä rahaa. Ja näin tapahtui. Vuonna 2008 Nya Medier tuotti kolmasosan koko Aftonbladet-ryhmän voitosta.
Tänään nähdään sama asia kuin kahdeksan vuotta sitten. Mainostajat siirtävät yhä suuremman osan markkinointibudjetistaan digitaalisiin kanaviin. Jos media ei ole siellä läsnä uusilla mainostuotteillaan, rahat eivät tule perinteisten mediayhtiöiden journalismia rahoittaviin kassoihin vaan valuvat muihin taskuihin.
Jokaisen suomalaisen mediayhtiön kannattaisi nyt tehdä sama asia minkä Aftonbaldet. Koota journalistit, myyjät, nörtit ja liiketoiminnan kehittäjät yhteen luomaan uusia tapoja ja keinoja, miten perinteinen mediatalo voi uusilla keinoilla tehdä rahaa.
Luovuus ja innovaatio eivät synny niissä siiloissa, joihin mediayhtiöt ovat toimintansa organisoineet. Tarvitaan journalismin ja markkinoinnin yhteisiä luovia purkauksia uusien lukijoita ja ilmoittajia palvelevien mediatuotteiden synnyttämiseksi. Kahdeksan vuoden takaisia virheitä ei kannata toistaa. Niistä kannattaa ottaa opiksi.Tämä kirjoitus on julkaistu kolumnina tänään postilaatikkoon jaetussa Suomen Lehdistössä nro 10/2009.
